Kysymyksiä, vastauksia & myyttejä liikunnasta ja raskaudesta
Ilmainen toimitus yli 50 euro ostoksille
Bonus tuotteet
Pisteitä kaikista ostoksistasi
Valuutta currency
X

Shopping from a different country?

Please select your country to get the right currency!

Ilmainen toimitus yli 50 euro ostoksille Bonus tuotteet Pisteitä kaikista ostoksistasi

Kysymyksiä, vastauksia & myyttejä liikunnasta ja raskaudesta

Jatkaa aktiivisena ja harjoittaa liikuntaa raskauden aikana voi olla hyödyllistä sekä äidille että sikiölle. Säännöllinen liikunta voi auttaa parantamaan fyysistä terveyttä, lisäämään energiatasoa ja tukemaan terveellistä painonnousua. Mukauttamalla harjoitusohjelmaa raskauden tarpeisiin ja kuuntelemalla kehon viestejä voi jatkaa nauttimista liikunnasta tämän erityisen ajanjakson aikana. Alla vastaamme yleisimpiin kysymyksiin liittyen liikuntaan raskauden aikana ja kumoamme joitakin tähän aiheeseen liittyviä myyttejä!

Kysymyksiä, vastauksia & myyttejä liikunnasta ja raskaudesta

Tuotteet kirjoituksessa

Onko harjoittelu hyväksi raskaana ollessa?

Kyllä, fyysinen harjoittelu voi olla hyödyllistä raskauden aikana! Jokainen raskaus on kuitenkin ainutlaatuinen, ja on joitain tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa harjoittelusuosituksiin, kuten mahdolliset komplikaatiot tai terveydentila. Jos olet harjoitellut säännöllisesti ennen raskauttasi, ei ole mitään syytä lopettaa sitä, kun olet raskaana, jos kehosi sen sallii. Sen sijaan nainen, joka ei ole aiemmin harjoitellut, tulisi edetä hitaasti, jos hän haluaa aloittaa harjoittelun raskauden aikana, ja kuunnella kehoaan.

Yleisesti ottaen kohtuullinen fyysinen aktiivisuus raskauden aikana voi auttaa parantamaan fyysistä kuntoa, lisäämään energiatasoa, parantamaan mielialaa ja vähentämään riskiä kehittää joitain komplikaatioita. Fyysinen aktiivisuus voi myös auttaa ylläpitämään terveellistä painoa raskauden aikana.

Tässä muutamia yleisiä ohjeita harjoittelusta raskauden aikana:

  1. Konsultoi lääkäriä: Jos olet epävarma, voit keskustella lääkärin tai raskauden asiantuntijan kanssa ennen kuin aloitat harjoitusohjelman saadaksesi yksilöllisiä suosituksia ja turvallisuusohjeita.

  2. Kuuntele kehoa: Tärkeintä on kuunnella kehon viestejä! Ole tietoinen kehon signaaleista ja mukauta harjoituksen intensiteetti ja aktiviteetit tarpeen mukaan. Vältä liiallista rasitusta ja ylikuumenemista.

  3. Vältä riskialttiita aktiviteetteja: Jotkut korkean riskin toiminnot, kuten putoamisvaaraa tai iskuja aiheuttavat toiminnot, tulisi välttää, kuten kontaktiurheilulajit, hyppynarun hyppiminen ja äärimmäiset urheilutoiminnot.

  4. Mukauta harjoitusohjelmaa: Säädä harjoitusohjelma raskauden kehityksen mukaan. Jotkut harjoitukset ja asennot voivat tuntua epämukavilta tai epävarmoilta, kun vatsa kasvaa, kun taas toiset voivat toimia erinomaisesti.

  5. Vaihtele aktiviteetteja: Valitse erilaisia harjoituksia edistääksesi kuntoa, voimaa, joustavuutta ja tasapainoa. Uinti, kävely, jooga ja pilates ovat usein suosittuja ja hellävaraisia harjoitusmuotoja raskauden loppuvaiheessa tai sen aikana.

  6. Pidä säännöllisiä taukoja: Kuuntele kehoa ja ota taukoja tarvittaessa. On erityisen tärkeää välttää ylirasitusta ja makaamista selällään ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen.

Muista, että tärkeintä on kuunnella kehoasi! Kaikki ovat erilaisia ​​ja vaikuttavat eri tavoin raskauden aikana.

Mitä harjoituksia tulisi välttää raskauden aikana?

Raskauden aikana on olemassa joitain harjoituksia ja aktiviteetteja, jotka voivat olla riskialttiimpia ja joita tulisi välttää. Tässä muutamia esimerkkejä harjoituksista ja aktiviteeteista, jotka voivat olla vähemmän sopivia raskauden aikana:

  1. Kontaktiurheilulajit: Lajit, jotka sisältävät suoraa kehon kosketusta tai korkeaa riskiä putoamisille ja iskuille, kuten nyrkkeily, jalkapallo tai koripallo, tulisi välttää vatsan vammojen riskin vuoksi.

  2. Äärimmäiset urheilulajit: Toiminnot, jotka sisältävät äärimmäisiä fyysisiä haasteita, kuten laskuvarjohyppääminen, vuorikiipeily tai sukellus, tulisi välttää vammojen ja ylirasituksen riskin vuoksi.

Hypyt ja nopeat liikkeet: Hypyt, pomppiminen ja nopeat liikkeet voivat lisätä kaatumisriskiä tai vaurioittaa nivelten, erityisesti kun vatsa kasvaa. On parasta välttää näitä aktiviteetteja erityisesti raskauden loppuvaiheessa.

  • Makaa selällään: Ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen voi olla parasta välttää pitkiä aikoja selällään makaamista. Se voi vaikuttaa verenkiertoon ja painaa suurta verisuonta, jota kutsutaan vena cavaksi, mikä voi aiheuttaa huimausta ja epämukavuutta.

  • Ylimitoitettu lämpö ja kosteus: Vältä harjoittelua äärimmäisessä lämmössä tai kosteissa ympäristöissä, koska se voi lisätä ylikuumenemisen ja kuivumisen riskiä. Varmista, että pysyt nesteytettynä ja harjoittelet viileässä ja hyvin ilmastoidussa tilassa.

  • Pitkät istumajaksot: Harjoittelun vastakohta, mutta äärimmäisen tärkeää ottaa huomioon! Vältä pitkään istumista, etenkin jos elämäntapasi on istumatyötä. Varmista, että liikut säännöllisesti ja pidä taukoja venyttääksesi ja aktivoi kehoasi.

On tärkeää muistaa, että nämä suositukset voivat vaihdella yksilöllisten tekijöiden mukaan ja raskauden erityisten olosuhteiden mukaan. Paras neuvo on aina kuunnella OMAA kehoasi!


Milloin tulisi lopettaa harjoittelu raskauden aikana?

Päätös siitä, milloin harjoittelu tulisi lopettaa raskauden aikana, tulisi perustua yksilöllisiin tekijöihin tai lääkärin neuvoihin raskaudenvalvonnassa. Yleisesti ottaen harjoittelu voi jatkua koko raskauden ajan, jos ei ole komplikaatioita tai terveysriskejä.

Tässä on joitain tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa päätökseen lopettaa harjoittelu raskauden aikana:

  1. Lääkärin suositukset: Kuuntele neuvoja ja suosituksia lääkäriltäsi tai erikoislääkäriltäsi. He voivat antaa sinulle ohjausta perustuen omaan erityiseen terveydentilaasi ja mahdollisiin komplikaatioihin, jotka voivat vaikuttaa harjoitteluun. Kaikki ovat erilaisia ja reagoivat eri tavoin.

  2. Komplikaatiot tai riskitekijät: Jos kehittyy joitain komplikaatioita raskauden aikana, kuten korkea verenpaine, lääkäri voi suositella, että pidät taukoa harjoittelusta minimoidaksesi komplikaatioiden riskin.

  3. Oireet ja epämukavuus: Jos koet epätavallisia tai epämukavia oireita harjoittelun aikana, kuten kipua, huimausta, voimakkaita supistuksia tai verenvuotoa, sinun tulisi lopettaa harjoittelu ja ottaa yhteyttä terveydenhuollon tarjoajaasi arvioinnin saamiseksi.

  4. Matala lapsivesi: Jos sinulle diagnosoidaan matala lapsivesi, lääkäri voi suositella, että vältät toimia, jotka voivat vaikuttaa sikiöön tai lisätä vaurioriskiä.

On tärkeää muistaa, että jokainen raskaus on ainutlaatuinen eikä ole olemassa yleistä ajankohtaa lopettaa harjoittelu. Jotkut naiset voivat jatkaa harjoittelua mukautuksilla ja sopivilla harjoituksilla aina synnytyspäivään asti, kun taas toiset voivat tarvita vähentääkseen intensiteettiä tai muuttaakseen harjoitteluansa aikaisemmin. On aina parasta kysyä neuvoa lääkäriltä tai erikoislääkäriltä raskauden valvonnassa saadaksesi yksilölliset ohjeet terveytesi ja raskauden perusteella.


Voiko fyysinen aktiivisuus aiheuttaa keskenmenon?

Ei, fyysistä aktiivisuutta sinällään ei pidetä keskenmenon syynä terveillä raskaana olevilla naisilla. Tutkimukset osoittavat, että kohtuullinen fyysinen aktiivisuus, mukaan lukien aerobinen harjoittelu ja voimaharjoittelu, ei liity lisääntyneeseen keskenmenon riskiin.

On kuitenkin tärkeää huomata, että on tilanteita, joissa tietyillä naisilla voi olla lisääntynyt riski keskenmenoon tai raskauskomplikaatioihin, ja joissa lääkärit voivat suositella tiettyjen aktiviteettien tai harjoittelun välttämistä. Esimerkkejä tällaisista tilanteista voivat olla:

  1. Aiemmat keskenmenot tai toistuvat keskenmenot: Jos nainen on kokenut aiempia keskenmenoja tai hänellä on historia toistuvista keskenmenoista, voi olla erityisiä suosituksia välttää liiallista fyysistä rasitusta tai raskaita nostoja raskauden aikana. Keskustele lääkärisi kanssa.

  2. Vuoto-ongelmat: Jos nainen kokee verenvuotoa raskauden aikana, lääkäri voi suositella lepoa ja välttää toimia, jotka voivat lisätä vuotoa.

  3. Riski ennenaikaiseen synnytykseen: Jos naisella on korkea riski ennenaikaiseen synnytykseen tai hänellä on aiempia kokemuksia ennenaikaisista synnytyksistä, lääkäri voi antaa erityisiä ohjeita tiettyjen fyysisten aktiviteettien rajoittamisesta.

On tärkeää konsultoida lääkäriä tai erikoislääkäriä raskauden valvonnassa saadaksesi yksilölliset suositukset oman terveytesi ja raskaudenhistoriasi perusteella. He voivat antaa sinulle ohjeita ja räätälöityjä harjoitusohjelmia tilanteesi mukaan.


Voiko kyykkyjä tehdä raskaana ollessa?

Kyllä, kyykkyjä voi olla turvallista ja tehokasta tehdä raskauden aikana useimmille naisille. Kyykyt harjoittavat useita lihasryhmiä samanaikaisesti, mukaan lukien jalat, pakarat ja keskivartalo, mikä voi olla hyödyllistä voiman ja vakauden ylläpitämisessä raskauden aikana.

Tässä muutamia vinkkejä turvallisten kyykkyjen tekemiseen raskauden aikana:

  • Pidä oikea asento: Seiso jalat hartioiden levyisessä asennossa, koukista polvia ja laskeudu alaspäin ikään kuin istuisit näkymättömälle tuolille. Varmista, että polvet eivät mene varpaiden eteen ja että selkä pysyy suorana ja neutraalina.
  • Säädä jalkojen leveyttä: Riippuen raskauden vatsasta ja henkilökohtaisesta mukavuudesta, saatat tarvita säätääksesi jalkojen leveyttä löytääksesi mukavan asennon ja välttääksesi liiallista painetta lantioon. 
  • Käytä tukea: Jos tunnet epävakaaksi tai tarvitset ylimääräistä tukea, voit käyttää seinää, tuolia tai muuta vakaata esinettä tukena tehdessäsi kyykkyjä.
  • Kuuntele kehoasi: Kuuntele omia rajojasi ja säädä intensiteettiä sen mukaan, miten tunnet itsesi. Jos koet kipua, huimausta tai epämukavuutta, keskeytä harjoittelu heti. 

On tärkeää muistaa, että jokainen raskaus on ainutlaatuinen, ja on parasta konsultoida lääkäriä tai erikoislääkäriä raskauden valvonnassa ennen kuin aloitat tai jatkat mitään harjoitusohjelmaa. He voivat antaa sinulle yksilöllisiä suosituksia terveytesi ja raskaudenhistoriasi perusteella ja auttaa sinua mukauttamaan harjoittelusi vastaamaan yksilöllistä tilannettasi.


Voiko harjoittelu vahingoittaa sikiötä?

Ei, yleisesti ottaen fyysinen aktiivisuus ja harjoittelu eivät ole haitallisia terveille raskaana oleville naisille. Sikiötä suojaa lapsivesi ja kohtukalvo, mikä tarjoaa luonnollisen suojan ulkoisilta vaikutuksilta.

Kuitenkin on olemassa joitakin suosituksia ja varotoimenpiteitä, joita raskaana olevien naisten tulisi noudattaa varmistaakseen, että harjoittelu ei aiheuta riskiä sikiölle:

  1. Vältä ylikuumenemista: Harjoittelu äärimmäisessä kuumuudessa tai kuumissa ja kosteissa ympäristöissä voi nostaa raskaana olevan naisen ruumiinlämpötilaa, mikä puolestaan voi vaikuttaa haitallisesti sikiöön. On tärkeää harjoitella viileässä ja hyvin ilmastoidussa tilassa ja varmistaa riittävä nesteytys.

  2. Vältä ylikuormitusta: Liiallinen rasitus ja väsymys voivat vähentää verenkiertoa kohtuun ja vaikuttaa sikiöön. Kuuntele kehoasi, pidä säännöllisiä taukoja ja vältä uupumista harjoittelun aikana. 

  3. Kuuntele kehoasi ja vältä kipua tai epämukavuutta: Jos koet kipua, epämukavuutta, huimausta tai muita epätavallisia oireita harjoittelun aikana, lopeta välittömästi ja ota yhteys hoitajaasi arvioinnin saamiseksi.

Kuten aina, on parasta kysyä neuvoa lääkäriltä tai erikoislääkäriltä raskauden valvonnassa ennen kuin aloitat tai jatkat mitään harjoitusohjelmaa. He voivat antaa sinulle yksilöllisiä suosituksia terveytesi ja raskaudenhistoriasi perusteella ja auttaa sinua mukauttamaan harjoittelusi vastaamaan yksilöllistä tilannettasi.


Onko juokseminen vaarallista raskaana ollessa?

Ei, terveille raskaana oleville naisille, joilla on normaali raskaus, juokseminen voi sen sijaan olla turvallinen ja terveellinen harjoitusmuoto. On kuitenkin olemassa joitakin tekijöitä, jotka tulisi ottaa huomioon riskien minimoimiseksi ja tehdä juoksemisesta mahdollisimman turvallista raskauden aikana:
    1. Konsultoi hoitajaasi: Ennen juoksemisen jatkamista tai aloittamista raskauden aikana voi olla hyödyllistä kysyä neuvoa lääkäriltä tai erikoislääkäriltä raskauden valvonnassa. He voivat arvioida terveytesi ja raskaudenhistoriasi antaakseen yksilöllisiä suosituksia ja neuvoja.

    2. Kuuntele kehoasi: Ole tietoinen kehosi signaaleista ja ota huomioon mahdolliset epämukavuudet tai kivut. Saattaa olla tarpeen säätää harjoituksen intensiteettiä, vauhtia ja kestoa raskauden edetessä.

    3. Muokkaa juoksuasentoasi: Ajan myötä raskausmaha voi vaikuttaa juoksuasentoon. Saatat tarvita säätää juoksuasentoasi, kuten lyhentää askelpituutta tai välttää liiallista painetta vatsan alueella, vähentääksesi epämukavuutta tai epätasapainoa.

    4. Käytä hyviä tukikenkiä: Varmista, että käytät asianmukaisia ja tukevia kenkiä vähentääksesi loukkaantumisriskiä ja nivelten ja jalkojen ylirasitusta juostessasi.

    5. Vältä ylikuumenemista: Juokseminen voi nostaa ruumiinlämpöä, joten on tärkeää välttää ylikuumenemista. Harjoittele viileinä vuorokauden aikoina, valitse viileitä ja hyvin ilmastoidussa paikkoja ja varmista, että pysyt nesteytettynä juomalla riittävästi nestettä.

Olkaa tietoisia tasapainon ja vakauden muutoksista: Raskauden myöhäisvaiheessa kehon painopisteen muutokset ja löyhemmät nivelet voivat vaikuttaa tasapainoon. Olkaa varovaisia epätasaisilla tai epävarmoilla pinnoilla ja olkaa tietoisia omasta vakauden tunteestanne juostessanne.

Kuten kaikkien harjoitusmuotojen kanssa raskauden aikana, on tärkeää konsultoida hoitajaa saadaksesi yksilöllisiä suosituksia terveydentilasi ja raskaudenhistoriasi perusteella. Jokainen raskaus on uniikki, ja on tärkeää sovittaa harjoittelu yksilöllisiin tarpeisiin ja mukavuustasoon.


Voiko voimaharjoittelu aiheuttaa ennenaikaista synnytystä?

Ei, voimaharjoittelu sinänsä ei aiheuta vauvan ponnistamista ulos tai aiheuta ennenaikaista synnytystä terveessä raskaana olevassa naisessa. Istukka ja kohdunkaula suojaavat ja pitävät vauvan paikallaan raskauden aikana. On tärkeää muistaa, että keho on suunniteltu kestämään voimaharjoittelun fyysiset vaatimukset.

Kuitenkin on tärkeää harjoitella oikealla tekniikalla ja välttää liian raskaita nostoja ja ylirasitusta. Tässä muutamia ohjeita voimaharjoittelun turvallisuuden varmistamiseksi raskauden aikana:

  1. Konsultoi hoitajaasi: Ennen kuin jatkat tai aloitat voimaharjoittelun raskauden aikana, neuvottele lääkärin tai raskauden erikoislääkärin kanssa saadaksesi yksilöllisiä suosituksia terveydentilasi ja raskaudenhistoriasi perusteella.

  2. Säädä painoja ja intensiteettiä: Vähennä painoja ja säädä harjoituksen intensiteettiä välttääksesi ylirasitusta ja ylirasitusta. Keskitä huomiosi lihaksen voiman ja kunnon ylläpitämiseen pikemminkin kuin lihasmassan tai maksimaalisen voiman lisäämiseen. 

  3. Ole tietoinen kehon viesteistä: Kuuntele kehoasi ja vältä liiallista rasitusta. Jos koet epämukavuutta, kipua, huimausta tai muita epätavallisia oireita harjoituksen aikana, lopeta välittömästi ja ota yhteys hoitajaasi.

  4. Keskitä turvallisuuteen ja vakautukseen: Käytä oikeaa tekniikkaa ja keskity harjoituksiin, jotka vahvistavat vatsalihaksia ja parantavat tasapainoa ja vakautta. Vältä äkillisiä liikkeitä tai kehon kuormitusta tavalla, joka voi johtaa epätasapainoon tai loukkaantumisriskiin.

On tärkeää muistaa, että jokainen raskaus on uniikki ja yksilölliset suositukset voivat vaihdella. On aina parasta konsultoida hoitajaa yksilöllisistä suosituksista terveydentilasi ja raskaudenhistoriasi perusteella.

Viimeisin

Derfor er Magnesium Nøglen til Bedre Sundhed og Velvære

Derfor er Magnesium Nøglen til Bedre Sundhed og Velvære

Magnesium er et af kroppens vigtigste mineraler og spiller en central rolle i alt fra muskel- og nervefunktion til energiproduktion og hjertehelbred. Trods dette er magnesiummangel et almindeligt problem, som mange ikke er klar over, og symptomerne kan være både diffuse og generende – fra muskelsammentrækninger og træthed til søvnproblemer og hjertebanken. I denne artikel dykker vi ned i, hvorfor magnesium er så vigtigt, hvilke tegn der kan indikere mangel, og hvordan du nemt kan få tilstrækkeligt gennem kost og livsstilsændringer.

En Dybdedykning i Aminosyrer

En Dybdedykning i Aminosyrer

Tidligere har vi talt om, hvad aminosyrer er. Her vil vi i stedet gå i dybden med, hvad aminosyrer faktisk gør i kroppen. Aminosyrer er livsnødvendige byggesten, der spiller en central rolle i kroppens funktioner. De udgør grundlaget for proteiner og er nødvendige for at opbygge og reparere væv, støtte immunforsvaret, danne hormoner og enzymer samt regulere energiniveauerne. Visse aminosyrer er essentielle, hvilket betyder, at vi skal indtage dem gennem kosten, mens andre kan produceres af kroppen. Gennem deres alsidige funktion bidrager aminosyrer til alt fra muskelvækst til stofskifte og hjælper os med at forblive stærke og sunde.

Langsomme Kulhydrater: Nøglen til Stabil Energi og Sund Livsstil

Langsomme Kulhydrater: Nøglen til Stabil Energi og Sund Livsstil

Langsomme kulhydrater, også kendt som komplekse kulhydrater, spiller en vigtig rolle i en afbalanceret kost ved at tilbyde en stabil og langvarig energiforsyning. I modsætning til hurtige kulhydrater, der hurtigt nedbrydes og giver kortvarige energitoppe, absorberes langsomme kulhydrater gradvist i kroppen, hvilket resulterer i et mere stabilt blodsukkerniveau og mæthed i længere tid. Fødevarer, der indeholder langsomme kulhydrater, er ofte rige på fibre, vitaminer og mineraler og omfatter fuldkornsprodukter, bælgfrugter, grøntsager og visse frugter. Disse kulhydrater er særligt værdifulde for at opretholde en jævn energi gennem dagen, forbedre koncentrationsevnen og fremme en sund vægtkontrol. Ved at integrere langsomme kulhydrater i din kost får du ikke kun et mere afbalanceret energiniveau, men også en kraftig støtte til dit generelle velvære.

Zink: Det Vigtige Mineral for Immunforsvar og Sundhed

Zink: Det Vigtige Mineral for Immunforsvar og Sundhed

Zink er et livsvigtigt mineral, der spiller en afgørende rolle for flere af kroppens grundlæggende funktioner. Det bidrager til immunsystemets normale funktion, fremmer sårheling og støtter cellernes vækst og udvikling. Zink er også vigtigt for en god stofskiftefunktion samt for opretholdelsen af sund hud og stærkt hår. Selvom det kun er nødvendigt i små mængder, kan zinkmangel have alvorlige konsekvenser for helbredet, hvilket gør det til et af de mest omtalte sporstoffer i kosttilskud og ernæringseksperters anbefalinger.

Alt du behøver at vide om Kombucha

Alt du behøver at vide om Kombucha

Kombucha er en fermenteret drik, der har fået en stor opblomstring takket være sine sundhedsfremmende egenskaber og unikke smagsprofil. Den fremstilles ved at fermentere sødet te med en symbiotisk kultur af bakterier og gær, også kaldet SCOBY. Under fermenteringen dannes naturlige probiotika og organiske syrer, som siges at gavne fordøjelsen og styrke immunsystemet. Med sine varierede smagsvarianter og forfriskende bobler er kombucha blevet et populært alternativ til traditionelle sodavand og er nu en fast del af hverdagen for mange sundhedsbevidste mennesker.

Are you in the right place?
Choose country
Continue to tillskottsbolaget.fi